Vuonna 2018 Suomesta löytyy yhteensä 311 kuntaa, joista 295 sijaitsee Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla. Kaikki Suomen asukkaat asuvat jossain näistä Suomen kunnista. Monet jopa viettävät suurimman osan elämästään oman kotikuntansa rajojen sisäpuolella. Suomalaisille kunta ei siis ole vain hallinnollinen yksikkö, vaan oma kotipaikka, jolla on ainutlaatuinen identiteetti. Sillä on korvaamaton merkitys suomalaisille ja heidän itseymmärrykselleen. Eri kuntien omaleimaisuus perustuu muun muassa niiden luontoon, nimeen, vaakunaan, historiaan, kieleen ja paikalliseen kulttuuriin. Nämä seikat kietoutuvat yhteen ihmisten mielissä ja saavat heidät samaistumaan omaan rakkaaseen kotikuntaansa.

Kunnalla on myös merkitystä julkishallinnon kannalta. Nykymuotoiset kunnat saivat alkunsa autonomian aikaan vuonna 1865, jolloin säädettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Nykyään myös Suomen perustuslaissa sanotaan, että ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon”. Tämän itsehallinnon nojalla kunnat hoitavat yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka ovat sen itse valitsemia tai laissa sille säädetty. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalitoimet, kirjasto- ja tietopalvelut, toimeentulotuki sekä vesi-, jäte- ja energiahuolto. Suomalaisten elämä on monilta osin kietoutunut yhteen kunnan kanssa ja on vaikeaa kuvitella suomalaista yhteiskuntaa ilman kuntia.

Kuntamuodot

Suomessa kuulee usein jonkun ihmettelevän, mitä eroa tarkalleen on kunnan ja kaupungin välillä. Vastaus kuuluu, että se on yksi kolmesta kuntamuodosta, joita on esiintynyt Suomessa vuoteen 1977 asti, jolloin kaikki kuntamuodot yhdenmukaistettiin. Oikeudellisesti kaupunki erosi muista kuntamuodoista ja maaseudusta niin, että sillä oli muun muassa kaupankäyntiin liittyvät laajemmat oikeudet ja lait. Maalaiskunta oli taas vastaavasti pienempi itsehallintoalue, jotka olivat yleensä kylämaisia asumuskeskittymiä. Siitä eteenpäin kaupunki-nimen käyttäminen on ollut kunnille vain ilmoitusluontoinen asia ja sillä on enää symbolista merkitystä. Vain harvat kunnat hakevat enää virallisesti oikeutta kutsua itseään kaupungiksi.

Aluerakenne

Lähes kaikki suomalaiset kunnat koostuvat yhdestä tai useammasta taajamista ja niitä ympäröivästä maaseudusta. Pienissä maaseutumaisissa kunnissa asutaan tyypillisesti kylämaisissa asutuksissa, vaikka monessa tapauksessa ihmiset ja asunnot voivat olla myös tasaisesti hajallaan ympäri kuntaa. Pienillä maaseutumaisilla kunnilla on yleensä kylien lisäksi erillinen keskustaajama, jossa sijaitsee kunnan pääkirkko. Tästä taajamasta saatetaan myös joskus käyttää nimitystä kirkonkylä. Kaupunkimaiset kunnat ovat maaseutumaisia kuntia tiheämpiin asuttuja ja niissä sijaitsee enemmän erilaisia hallinnon, terveydenhoidon ja koulutuksen toimintoja. Lisäksi näissä kunnissa perinteinen maatalous on korvattu teollisilla tuotantolaitoksilla ja pääasiallisina elinkeinoina on tuotteiden jalostus ja palvelut.

Kunnanvaakunat

Jokaisella kunnalla on Suomessa oma virallinen vaakuna, jota käytetään kunnan heraldisena tunnuksena. Sen tarkoituksena on kuvastaa muuan muassa kunnan luonnetta, historiaa, luontoa, ihanteita ja muita sille tunnusomaisia piirteitä. Maalaiskunnille vaakunoiden käyttöoikeus myönnettiin vuonna 1949 säädetyn kunnanvaakunoita koskevan lakipykälän myötä. Sitä aikaisemmin vaakunan käyttäminen oli mahdollista vain kaupungeille, jotka olivat maalaiskuntia isompia hallintoalueita. Kunnanvaakunoiden lisäksi Suomessa on myös käytössä kotiseutu- ja perinnevaakunoita, jotka ovat lakkautettujen tai toisiin kuntiin liitettyjen kuntien entisiä vaakunoita. Useimmat Suomessa käytettävät kunnanvaakunat ovat suunnitelleet heraldikot Gustaf von Numers, Olof Eriksson ja Ahti Hammar.

Päätöksenteko

Kuntien päätöksentekoa säätelevät suurimmalta osin kuntalaki ja hallintolaki. Kuntalaissa on säädetty, että ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttää kunnanvaltuusto, johon valitaan edustajat ja varaedustajat kunnallisvaaleilla joka neljäs vuosi. Kunnanvaltuuston tehtäviin kuuluu muun muassa päättää kunnan toiminnasta ja miten kunnan rahoja käytetään, valita jäsenet eri toimielimiin sekä valvoa niiden toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Kuntien päätöksentekoa ohjaa myös eri lautakunnat, joiden tehtävänä on valmistella asioita kunnanhallitukselle ja käyttää itsenäistä päätösvaltaa jossain asioissa. Lisäksi jokaisella kunnalla on hallitus, jonka jäsenet nimittää kunnanvaltuusto. Se valmistelee kunnanvaltuuston käsittelemät asiat sekä kantaa vastuun kunnan hallinnosta ja taloudesta.