Suomen kuntarakenteen muutos 1800-luvun puolivälistä tähän päivään

Suomi jakautuu maantieteellisesti 19 maakuntaan, joista väkiluvultaan pienin on Ahvenanmaa (27 817 asukasta), kun taas Uusimaa on maakunnista suurin (1 429 202 asukasta). Maakunnat jakautuvat edelleen pienempiin alueellisiin yksiköihin, kuntiin. Aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin vielä erikseen 70 eri seutukuntaan, joilla tarkoitetaan muutaman kunnan muodostamaa aluekokonaisuutta. Vuoden 2014 alusta lähtien tästä kuitenkin luovuttiin virallisena alejakona. Kuntia voidaan jakaa tarkemmin vielä taajamiin, kunnanosiin, kaupunginosiin ja kyliin. Kunnat ovat Suomen paikallishallinnon yksiköitä, joiden hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntia valvotaan valtion aluehallintovirastojen toimesta. Suomen Kuntaliitto puolestaan toimii kuntien omana edunvalvontajärjestönä.

Suomessa on tunnettu kolme erilaista kuntamuotoa: maalaiskunta, kauppala ja kaupunki. Eri kuntamuodoilla oli erilainen oikeudellinen asema: kaupungeilla ja kauppaloilla oli tiettyjä tehtäviä, joita maalaiskunnilta ei vaadittu. Vuodesta 1977 lähtien Suomessa on tunnettu vain yksi kuntamuoto. Nykyinen kunta määritelmä sisältää myös kaupungit. Kaupungilla tarkoitetaan kuntaa, joka on ottanut käyttöön kaupunki-nimikkeen. Kaupungin asema ei nykyisin enää poikkea kunnan oikeudellisesta asemasta. Vuonna 2018 Suomessa on yhteensä 311 kuntaa, joista kaupunki-nimitystä käyttää 107 ja kunta-nimitystä 204 kuntaa. Viimeisimpänä kaupunki-nimityksen on ottanut käyttöön Kangasala, kun se päätti luopua kunta nimityksestä 1.1.2018 alkaen.

Kuntajaon historiaa

Kunnallishallinto oli vain kaupungeissa ennen vuoden 1865 uudistusta. Uuden kunnallisasetuksen mukaisesti myös maaseuduille oli perustettava kunnat, joiden rajat perustuivat sen aikaisten seurakuntien alueisiin. Muutos seurakuntiin perustuvaan kunnalliseen aluejakoon saatiin vasta 1926 kuntajakolailla, joka mahdollisti kirkollisesta jaosta riippumattoman kuntajaon. 1900-luvun alusta trendi Suomen kuntamäärissä oli kasvava aina vuoteen 1942 asti, milloin Suomessa oli 603 eri kuntaa. Alueluovutusten johdosta vuonna 1945 lakkautettiin 45 kuntaa, ja seuraavana vuonna vielä kymmenen kuntaa lisää koki lakkautuksen. Seuraavat kymmenen vuotta kuntamäärä pysyi noin 550 kunnassa. 1950-luvun puolivälin jälkeen uusia kuntia ei ole enää perustettu.

Kuntaliitokset ovat vähentäneet kuntien määrää huomattavasti

Kuntien määrä on vähentynyt tasaisesti sitten 1960-luvun puolivälistä. Erityisen huomattavaa kuntien väheneminen oli vuosina 1969 (15 kuntaa), 1973 (29 kuntaa) sekä 1977 (11 kuntaa). Kuntien väheneminen oli vähäistä 1978-2002 välisellä ajalla. Merkittäviä kuntien vähenemisiä tapahtui kuitenkin vuosien 2005 ja 2013 välillä. Suurin kuntien väheneminen tapahtui vuonna 2009, kun Suomesta hävisi kaikkiaan 67 kuntaa. Kuntien määrän väheneminen tapahtuu käytännössä kuntaliitoksilla, joissa kaksi tai useampi kunta liitetään yhteen joko vapaaehtoisetsi tai pakotettuna muodostaen yhden suuremman kunnan. Kuntaliitoksissa kunnat voidaan joko yhdistää kokonaisina tai kunta voidaan jakaa naapurikuntien kesken.

Suurin osa pienimmistä kunnista sijaitsee Ahvenanmaalla

Pinta-alaltaan pienin kunta on keskellä Espoota sijaitseva Kauniainen, jonka kokonaispinta-ala on vain 6 km² ja vastaakin kokoluokaltaan maailman toiseksi pienintä valtiota Monacoa. Väkiluvultaan Suomen pienimmät kunnat löytyvät Ahvenanmaalta, jonka saaristosta sijaitsee Suomen ylivoimaisesti pienin kunta. Sottungan kunnan väkiluku on vain 93, kun toiseksi pienimmän kunnan, niin ikään Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvan Kökarin kunnan väkiluku on 237 henkeä. Pieniväkinen Sottunga on samalla myös pinta-alaltaan Suomen neljänneksi pienin kunta. Väestöntiheydeltään harvimmin asutut kunnat sijaitsevat Lapissa, missä kunnan kokonaispinta-ala on tyypillisesti suuri ja väkiluku pieni. Kaikista väljintä asuminen on Savukoskella, jonka väestöntiheys on 0,16 as./km².

Asukkaita eniten Uudenmaan kunnissa

Pinta-alaltaan Suomen suurimmat kunnat sijoittuvat Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Suomen maantieteellisesti suurimman kunnan titteliä pitää Inari, jonka kokonaispinta-ala on noin 17 333 neliökilometriä. Asukasluvultaan puolestaan Suomen suurimmat kaupungit sijaitsevat Uudenmaan maakunnassa. Väkiluvultaan isoimman kaupungin titteli on odotetusti Suomen pääkaupungilla Helsingillä, jossa on 645 482 asukasta. Helsinki on myös Suomen tiheinten asuttu kaupunki 3 012,8 asukkaalla neliökilometriä kohti ennen Kauniaista (1 631,2 as./km².) ja Keravaa (1 168,5 as./km²). Väkiluvultaan yli 200 000 asukkaan kaupunkeja ovat Helsingin lisäksi Espoo (280 247), Tampere (232 407), Vantaa (224 397) ja Oulu (202 058).