kuntanet.fi

Kuntavaalit 2017 päättyivät odotetusti Kokoomuksen voittoon. Petteri Orpo onnistui hallitusasemasta huolimatta johdattamaan joukkonsa 20,7% äänisaaliiseen. Antti Rinteen SDP oli toiseksi suurin. Suurin pettymys vaalit oli pääministeripuolue Keskustalle, joka tavallisesti on kuntavaaleissa kerännyt todellista kannatustaan suurempaa suosiota. Nyt se jäi kolmanneksi 17,5% saaliilla. Parhaiten eduskuntapuolueista kannatusta onnistui nostamaan Ville Niinistön Vihreät, joka nosti kannatustaan peräti 3,9%-yksikköä […]

Suomella on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa sitä, että molempia kieliä käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla. Maassamme on myös kautta aikojen asunut runsaasti venäjää ja saamea puhuvia ihmisiä ja nämä kielet ovat vielä tänä päivänäkin maassamme eniten puhutut kielet kansalliskielten lisäksi. Tämän lisäksi Suomessa asuu yli 310 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään jotain muuta […]

Suomi on täynnä nähtävyyksiä ja tekemistä, oli vuodenaika mikä tahansa. Talvisin voi kivuta pohjoiseen laskettelemaan tai käydä tervehtimässä Joulupukkia, kesällä voi loikoilla rannalla, kalastaa ja kiertää nähtävyyksiä, ja syksyllä pääsee ihailemaan Lapin taianomaista ruskaa. Jos haluaa pysytellä pääkaupunkiseudulla, shoppailumahdollisuuksia on lukemattomasti. Myös historiallisia monumentteja, kirkkoja ja alueita löytyy Suomen eteläisimmistä kolkista. Tässä artikkelissa mainitsemme muutamia […]

Suomi jakautuu maantieteellisesti 19 maakuntaan, joista väkiluvultaan pienin on Ahvenanmaa (27 817 asukasta), kun taas Uusimaa on maakunnista suurin (1 429 202 asukasta). Maakunnat jakautuvat edelleen pienempiin alueellisiin yksiköihin, kuntiin. Aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin vielä erikseen 70 eri seutukuntaan, joilla tarkoitetaan muutaman kunnan muodostamaa aluekokonaisuutta. Vuoden 2014 alusta lähtien tästä kuitenkin luovuttiin virallisena alejakona. Kuntia voidaan […]

Kuntaliitoksella tarkoitetaan usean kunnan alueen yhdistämistä yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi. Yhdistyminen on poliittinen valinta, jonka tarkoituksena on taata kuntien elinvoimaisuus ja kehittyminen pitkällä aikavälillä. Kuntalaisille tarjottavien palvelujen laatu ja olemassaolo pyritään näin turvaamaan jatkossakin. Palvelujärjestelmän turvaaminen edellyttää kunnalla olevan palveluiden tuottamiseen vaadittavat taloudelliset ja henkilöresurssit. Kuntaliitos voidaan toteuttaa kolmella tavalla: jokin kunta, tai jotkin kunnat, lakkaa […]

Suomi on jaettu eri kuntiin, jotka puolestaan toimivat paikallishallinnon yksikköinä. Kunnilla on Suomessa pitkä historia, sillä jo keskiajalla maassamme oli lainsäädäntö, joka asetti kaupungeille oman erikoislainsäädäntönsä suhteessa maaseutuun. Esimerkkinä tästä voidaan mainita se seikka, että vielä ennen 1734 lakia kauppaoikeus ja rikoslaki erosivat toisistaan maaseudulla ja kaupungissa. Suomi sai kunnallisen itsehallinnon vuonna 1865. Tuon vuoden […]

Suomi on kansainvälisesti tunnettu korkeasta verotuksestaan. Suomi verottaa Suomessa asuvia henkilöitä ja sekä sen alueella toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Veroja kerätään rahoittamaan yhteiskunnallisia palveluita, joita takaavat muun muassa valtio, kunnat sekä kansaneläkelaitos. Suomessa verotus perustuu pääasiassa kansalliseen lainsäädäntöön, mutta myös Euroopan Unioni käsittelee Suomen verotukseen vaikuttavia asioita. Kunnilla ja seurakunnilla on oikeus päättää itse veroprosentistaan […]

Suomen perustuslaissa todetaan, että ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lisäksi kuntajakolain mukaan ”Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä hallintoa varten Suomi jakaantuu kuntiin.” Vuoden 2018 alussa Suomessa oli 311 kuntaa, joista 117 oli kaupunkeja. Kaupunki on nimitys, jonka kunta voi ottaa itselleen, mutta jolla ei ole juridista merkitystä. 2000-luvulla on […]

Vuonna 2018 Suomesta löytyy yhteensä 311 kuntaa, joista 295 sijaitsee Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla. Kaikki Suomen asukkaat asuvat jossain näistä Suomen kunnista. Monet jopa viettävät suurimman osan elämästään oman kotikuntansa rajojen sisäpuolella. Suomalaisille kunta ei siis ole vain hallinnollinen yksikkö, vaan oma kotipaikka, jolla on ainutlaatuinen identiteetti. Sillä on korvaamaton merkitys suomalaisille ja heidän itseymmärrykselleen. […]